Enontekiön kunta

Enontekiön kunta

Posted by on maalis 10, 2018 in Joki

Enontekiön kunta sijaitsee Pohjois-Suomessa käsivarrenalueella. Kunta on Suomen kolmanneksi suurin Inarin ja Sodankylän jälkeen, ja alueen noin 1,900 asukkaasta viidesosa on Saamelaisia. Kunnan kokoon nähden väkiluku on pieni, vertailun vuoksi Enontekiö on kooltaan kolme kertaa Luxenbourgin kokoinen, ja pienestä maasta asukkaita löytyy yli puoli miljoonaa. Enontekiö on rajakunta Ruotsille lännessä ja Norjalle pohjoisessa.

Enontekiön kulttuuri

Enontekiön kirkonkylä on Hetta, noin 800 asukkaan asuttama kylä kunnan eteläpäässä. Kylästä löytyy suurin osa maakunnan palveluista, kuten koulut, kirjastot, terveyskeskukset sekä supermarketit. Kylässä juhlitaan vuosittain Hetan Musiikkipäiviä, jotka on pidetty alueella vuodesta 1963. Musiikkiohjelma on kanainvälistä, ja klassisen- sekä kirkkomusiikin suuntaista. Pääkonserttipaikkana toimii Enontekiön kirkko. Hetassa järjestetään vuosittain myös Marianpäivät, Saamelaiskulttuurissa tärkeä kokoontuminen, joka on pidetty alueella olevassa kirkossa 1500-luvulta lähtien. Alkuaikoina Marianpäivät olivat vuosittainen isolla kirkolla vierailutilaisuus, johon Saamelaiset tulivat kastamaan lapsensa, ripittäytymään, käymään vihillä ja hautaamaan vainajat. Väkijoukon lisääntyessä paikalle löysivät myös kauppiaat. Nykypäivänä Marianpäivät organisoi paikallinen Saamelaisyhdistys Johtti Sápmelaččat, ja juhlallisuudet on levitetty kolmen päivän ajalle. Ohjelma löytyy laidasta laitaan, ja varsinkin poronajo-, sekä suopunginheitto kilpailut ovat tärkeä osa perinnettä. Kulttuuri tarjonta on laajaa ja viikonlopun aikana järjestetään käsityönäyttelyitä, tanssiaisia ja musiikkiesityksiä. Enontekiön kunnasta löytyy Suomen korkein kohta, Haiti tunturi. Haiti on korkeimmillaan 1,324 metriä merenpinnan yläpuolella. Myös Saana tunturi joka nousee Kilpisjärven kylän yläpuolelle on hyvin tunnettu, ja alueen tuntureiden muinaislegendat on ikuistettu Taiskan vuoden 1976 kappaleeseen Haltin häät. Tarinan mukaan aikoja sitten jättiläiset asuttivat tätä seutua. Nuori Malla oli menossa naimisiin komean Sallan kanssa annettuaan rukkaset ruotsalaiselle Peltsalle. Peltsa suutuspäissään päättää estää häät pohjanakkojen avustuksella, jonka seurauksena pohjoisesta tuleva jäävyöry peittää Saanan ja Mallan. Aikakausien saatossa heistä tulee tuntureita ja Mallan itkemät kyyneleet muodostuvat Kilpisjärveksi. Sanoitukset perustuvat Asko Kaikusalon kirjaan Tarujen Tunturit.

Enontekiön kulttuuri

Haitin alue on pyhää Saamelaisille ja siellä on sijainnut useita Seitoja. Saamelaisten muinaisuskonto perustui animalistiselle, luontoa palvovalle, ideologialle. Seidat ovat pyhiä paikkoja joiden uskottiin asuttavan henkiä ja jumalia. Seidaksi päätyi usein erikoisen näköinen kivi muodostuma, ja vaikka ne suurimmilta osin ovat luonnonkohteita, useimmiten kiviä mutta myös puu alueita tai lähteitä palvottiin seitoina. Seidat olivat usein yhden perheen käytössä, ja saamelaiset uhrasivat niillä luonnontuotteita kuten kalaa, lihaa ja eläinten verta. Enontekiö on osa Saami kulttuurin kotiseutualuetta, ja lain mukaan Saamelaisilla on erityiset vähemmistöoikeudet alueella. Pohjoissaamenkieli on suomenlisäksi alueen virallinen kieli, ja virallisten tahojen pitää pystyä palvelemaan kielellä. Aikaisimmat asutukset Enontekiön alueella olivat jääkauden jälkeen, jolloin Ruija kulttuurin metsästäjä kalastajat muuttivat alueelle. Vanhimmat löydöt ovat Ounasjärven alueelta ja ne voidaan päivittää noin 6,000 eKr. Saami kulttuuri kehittyi alueella seuraavaksi, ja Suomalais-ugrilainen kansa löysi alueelle viimeiseksi.

Enontekiön elinkeinot

Suurin osa Enontekiön kylistä ja asutuskeskuksista sijoittuvat kunnan etelärajalle ja Muoniojoen tuntumaan ruotsin rajalle. Useilla kylillä on kaksoiskylä rajan ruotsin puolella, kylien nimet ovat joko samat tai ruotsinpuolisen kylän nimi on muunnettu ruotsalaiseen asuun. Enontekiön tärkeimmät tuottajat ovat turismi ja poroteollisuus. Poronkasvattajat kuuluvat joko Näkkälän tai Käsivarren palliskuntiin, ja alueella laiduntaa noin 20,000 poroa. Alueen turismi pyörii lähinnä luontomatkailun ympärillä. Vaellus-, kanootti-, hiihto- ja kalastuslomat ovat suosittuja alueella. Vaelluksen harrastajille Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoaa maiseman kaikille kokemus tasoille, kun taas käsivarren aluetta suositellaan kokeneemmille harrastajille maaston haastavuuden vuoksi. Enontekiöön matkaaminen käy joko helposti autolla, tai Rovaniemen kautta junalla. Kunnassa on myös lentokenttä joka on auki sesonki aikoina. Kittilän kenttä on myös lyhyen yhteyden päässä ja se on auki ympäri vuoden.