Lapin kasvi- ja eläinkunta

Lapin kasvi- ja eläinkunta

Posted by on kesä 15, 2019 in Joki

Lapin luonnossa selviytyminen ei ole ihan helppoa. Pitää kestää pitkään pimeää ja jäätävän kylmää, ja sen vastapainoksi kaikki kasvu ja kukinta tapahtuu lyhyenä ja intensiivisenä valoisan jaksona. Neljä vuodenaikaa ovat kaikki selkeät ja erilaiset, ja asettavat erilaisia vaatimuksia kasveille ja eläimille – kuten ihmisillekin. Mutta kuten kaikki Lapissa kävijät tietävät on Lapin luonnossa, sen sitkeydessä ja kauneudessa, jotain erityistä. Ankara luonto on jalostanut eläimet ja kasvit sopeutumaan, ja jopa Etelä-Suomesta tutut lajit ovat Lapissa hieman erilaisia pystyäkseen selviytymään Lapin erikoisoloissa.

Kasvit

Puuttomien tuntureiden olosuhteet ovat karut. Maaperä on köyhää, eikä kasvustolla ole metsien tarjoamaa suojaa. Niinpä kasvit ovat matalampia ja pyrkivät käyttämään mahdollisimman hyvin hyödykseen valon ja veden. Ne ovat pieniä, niillä on vahva juuristo ja neulasmaiset lehdet. Kasvaminen siemenestä tapahtuu hitaammin kuin muilla alueilla, ja esimerkiksi kukkiva kasvi ei useinkaan ehdi kukkimaan ensimmäisenä vuotenaan, vaan tarvitsee ainakin pari vuotta saavuttaakseen kukintavaiheen. Niinpä yksinomaan siemenistä lisääntyviä kasveja on Lapissa vain vähän, ja suurin osa lisääntyy myös maavarsien ja rönsyjen kautta. Kesäinen kasvukausi on vain 1-2 kuukautta. Kasvit ovat sopeutuneet lyhyeen kasvukauteen niin, että ne yhteyttävät yölläkin pystyäkseen käyttämään hyödykseen lyhyen kasvukauden valoisuuden. Kun kevät koittaa, kasvit kukkivat nopeasti, sillä ne ovat valmistaneet kukkasilmut jo edellisinä vuosina.

Kasvit varastoivat ravintonsa maan alle juuriin ja maavarsiin. Jos eläimet syövät kasveja, on ravinto turvassa maan alla. Korkeimpien tunturien laella eivät siemenkasvit menesty, vaan niillä kasvaa vain jäkälää ja sammalta. Eteläisimmässä Lapissa puustosta suurin osa on havumetsää, mutta Pohjois-Lapissa mäntyjen ja kuusten sijaan tuntureiden rinteille nousevat vain tunturikoivut. Ne ovat matalia ja käyräoksaisia hieskoivuja, jotka näyttävät enemmänkin omenapuilta kuin koivuilta. Tunturikoivu on puista sitkein, eikä sitä ylempänä tunturinrinteellä kasva muita puulajeja. Paljakalla vaivaiskoivu kasvaa maata myöten. Lumi suojaa kasveja liialta kylmyydeltä, ja tuntureilla, joiden laet tuuli pyyhkii lumesta puhtaaksi, selviytyvät vain matalimmat kasvit.

Eläimet

Matala kasvillisuus suosii jyrsijöitä, joista kaikkein ylimpänä kykenee elämään tunturisopuli. Se viihtyy muiden myyrien tavoin matalissa varvikoissa, ja sopulikannan kasvaessa ylisuureksi, tunturisopulit lähtevät vaeltamaan. Tällaisia vuosia ei ole luvassa, sillä vähälumisuus ja pakkaset ovat tunturisopulin kannan suurin uhka. Sopuleiden ja muiden jyrsijöiden metsästykseen erikoistunut naali eli napakettu, petonisäkäs, on nykyisin erittäin uhanalainen. Sen uhanalaisuus johtuu turkismetsästyksestä, mutta myös vahvan kilpailijan, ketun, leviämisestä pohjoiseen. Linnuista kiiruna, riekko, pulmunen ja keräkurmitsa viihtyvät tunturissa. Petolinnuista tunturipöllö ja tunturihaukka ovat niin ikään erittäin uhanalaisia. Tunturin eläimet ovat sopeutuneet hyvin sietämään koviakin pakkasia. Saukot sukeltelevat sulissa vesissä, ja porot, hirvet, jänikset, ahmat ja sudet liikkuvat metsissä ja tuntureilla jälkiä lumen jättäen. Ahmat ovat lähinnä raadonsyöjiä, mutta saalistavat myös poroja ja pienempiä nisäkkäitä. Ahma on Euroopan suurin näätäeläin, ja uhanalainen nykyisin. Moni kalastaja suuntaa kesäisin Lappiin, sillä Lapin kalakanta on vertaansa vailla. Lohi, taimen, harjus ja nieriä viihtyvät Lapin joissa ja tunturipuroissa, ja osa suuremmissa järvissä.

Eläimet

Lapin luontoon sopeutuneita kauniita tunturikasveja ei kannata viedä etelään, sillä ne eivät selviä siellä. Ne viihtyvät karummassa maisemassa. Samoin eläimet ovat sopeutuneet juuri niihin karuihin ja ankariin oloihin, jotka Lapin luonto tarjoaa. Helpommassa ilmastossa ne eivät viihdy. Luontoon sopeutuminen on ollut elinehto, jota ilmaston lämpeneminen nyt koettelee ja testaa. Pystyvätkö ne sopeutumaan nopeasti muuttuvaan ilmastoon – se jää nähtäväksi.